Yksi maailman yleisimmin kasvatetuista vaaleista rypälelajikkeista on peräisin Ranskasta, ja sen on geneettisesti tutkittu olevan spontaani risteytys Pinot Noirin ja Gouais Blancin välillä.

Chardonnaysta tehdään kuohuviiniä sekä kuivia kevyitä, keskitäytelisiä ja täytelisiä valkoviinejä rypäleiden sijainnin ja viinintekniikan mukaan. Siksi tämä joustava ja hyvin mukautettu rypälelajike on jollain tavalla kiistanalainen. Siitä tehdään parhaita ja arvostettuja kuohuviinejä ja valkoviinejä Ranskassa ja Yhdysvalloissa sekä yksinkertaisempia viinejä uudessa maailmassa. Erityisesti Australiassa.

Chardonnaysta valmistettujen viinien luonne riippuu pääasiassa tuotantoalueesta ja sen jälkeen viininvalmistajan käsialasta. Siten Chardonnaysta valmistettu viini on hyvin terroir pohjaista, koska hedelmällisemmillä alueilla lajike tuottaa melko neutraaleja ja melko tylsiä valkoviiniä. Vivahteikkaat ja arvokkaammat viinit ovat kuitenkin peräisin viileämmiltä ja kalkkipitoisilta alueilta. Kuumemmissa ilmastoissa, etenkin uudessa maailmassa, Chardonnay viinin kehitys tammitynnyreissä on melko yleistä, ja se korvaa muuten tunnetun keltaisten omenoiden, tuoreiden sirkushedelmien ja kevyiden kivihedelmien aromin ylikypsillä trooppisilla hedelmillä. Vanilja, kaakao, paahdettu mantelit, toffee ja kookos.

Maailman suurin Chardonnay viljelijä on Ranska, jota seuraavat Yhdysvallat ja Australia. Lajike on tärkeä myös Chilessä, Uudessa-Seelannissa ja Argentiinassa.