Unkari on ainoa viinintuottajamaa maailmassa missä puhutaan suomalais-ugrilaista kieltä. Viinin tuotannon aloittivat roomalaiset jotka valloittivat alueen jo vuonna 35 eKr. ja tonavasta tuli Rooman valtakunnan pohjoinen raja. Madjaarit tulivat idästä Unkarin nykypäiväiväiselle alueelle 10. vuosisadalla, ja marjojen viljelyn uusi nousu Unkarissa liittyy heidän alueelle tulemiseen. Unkarin pohjoisosassa Tokajissa on noin 6000 hehtaaria viinitarhoja, jotka sijaitsee Zemplén vuoren rinteellä, missä kasvatetaan vain vaaleita marjalajikkeita. Saksan ja Rooman keisari Karl VI Hapsburg julisti Tokajin viralliseksi viinialueeksi vuonna 1737, ja se on yksi maailman vanhimmista viinialueista. Lämpimät kesät ja kostea alkusyksy rohkaisevat botrytis jalohallituksen muodostumista, mikä tekee Tokajista maailman kuuluisan makeista Furmint ja Haršlevelü jälkiruokaviineistä, joita kutsutaan Aszúksi (jalohallitus). Aszù marjojen määrä mitataan 27 litran puttony nimisellä marjakorilla, joka lisätään tynnyriin (gönc – 136L Tokaji tynnyri) kuivaa viiniä. Käytetään 5 Puttnyos ja 6 Puttonyos versiota, mikä tarkoittaa, että 136 litraan mehuun lisätään sitten 5 tai 6 korillista jalohome marjoja, siten rikastamalla mehua sokerilla ennen viinin käymistä. Käymisen jälkeen kypsyy viini vähintään 3 vuotta, joista 2 vuotta tammitynnyreissä. Nämä ovat melko harvinaisia ​​ja kalliita jälkiruokaviinejä, jotka ovat olleet osa Euroopan hovien juomavalintaa vuosisatojen ajan.